Moni on kysynyt, että miltä tuntuu olla äiti. Tietysti
ihanaa, olen vastannut. Mutta on tämä muutakin. Nimittäin suositusten suossa
rämpimistä.
Vanhempia opastetaan lasten kasvatuksessa. Neuvolantädit
antavat suullisten ohjeiden lisäksi jos jonkinlaista vihkosta ja lappusta. Ohjeita
noudattamalla pikkupilteistä kasvaa kunniallisia kansalaisia ja veronmaksajia.
On tietysti hyvä, että tietoa jaetaan, mutta joku
raja. Pliis.
Suositukset sekoittavat tervehenkisemmänkin vanhemman
pään. Samassakin neuvolassa voi saada erilaisen suosituksen riippuen neuvojasta.
Vanhan kansan neuvolantäti sanoi minulle, että kyllä lapsen voi antaa itkeä, että pääsee itse käymään vaikka
suihkussa. Ei se siihen kuole.
Anteeksi vain, mutta en totellut. Toinen, nuoremman
polven täti kun oli kertonut minulle, että lapsen
huudattamista ei enää suositella missään tapauksessa.
Eri paikkakunnilla ohjeistetaan eri tavalla.
Helsinkiläinen kaverini näytti neuvolasta saamaansa lappua, jossa puolivuotiaan
kehotettiin syömään päivässä kuusi ateriaa. Meidän neuvolassa puhuttiin
viidestä.
Hmm. Kumpaahan tottelisi? Vai keksisikö omat
suositukset? Vai kysyisikö ensi viikolla, jos suositukset ovatkin muuttuneet?
Suositukset ovat siis usein keskenään ristiriidassa.
Aloita kiinteät perunalla! Älä aloita perunalla,
aloita bataatilla! Ei kun porkkanalla!
Imettävä
äiti ei saa nauttia ollenkaan alkoholia! Lasi viiniä ei haittaa mitään, koska
alkoholi ei eriydy äidinmaitoon!
Osa suosituksista on sellaisia, joita kukaan ei
noudata. Virallisesti suositellaan täysimetystä puolivuotiaaksi saakka. En
tiedä ketään, kuka olisi venyttänyt kiinteiden antamisen noin pitkälle. Hyvä
suositus, eikö?
En usko, että kukaan pystyy kasvattamaan suositusten
mukaista lasta. Ja siitäkin huolimatta suurimmasta osasta pienistä ihmisistä
kasvaa täysin terveitä vähän suurempia ihmisiä. Outoa, eikö?
Lapsi ei kärsi siitä, että vanhemmat käyttävät omaa päätänsä
arkisissa tilanteissa. Sitä paitsi lapset ovat erilaisia. Ei voida asettaa
normia, jonka mukaan kaiken pitäisi sujua.
Voin myöntää, että olemme rikkoneet suosituksia. Pliis. Älkää kertoko neuvolantädeille!
Emme antaneet pitkään aikaan D-vitamiinia viittä
tippaa niin kuin ohje kuului. Parina päivänä niin teimme ja siitä ei seurannut
muuta kuin mahanpuruja ja itkuja. Tyttömme oli pitkään parin tipan varassa.
Siis silloin kun muistimme vitamiinin antaa. Kun neuvolantäti kysyi, joko lapsi
saa D-vitamiinia, nyökkäilin. Eihän hän
määrää kysynyt.
Meillä jo viisikuinen
istui, vaikka virallisten suositusten mukaan vasta puolivuotias on siihen
kykenevä. Siihen meillä tosin oli oikein lupa neuvolasta, kun täti huomasi
kuinka tyttäremme istui selkä suorana. Ei
kun syöttötuoliin vaan, kun noin hienosti istuu!
Seuraava rikkomus on jo
mielessä. Ajattelimme pian käydä saunassa koko perhe, vaikka suositusten mukaan
se on suotavaa vasta lapsen ollessa vuoden ikäinen.
Yrittäkääpä estää,
p*****!
4 kommenttia:
Totta joka sana. Tuntuu, että suosituksia on yhtä monta kuin suosittelijaa.
Ja en tiedä suosituksista muuta kuin, että kovin kuumaan saunaan vauvaa ei kannata viedä. Ainakin vauvauintien yhteydessä jopa "käsketään" menemään saunaan lämmittelemään. Eli kunhan ei vaan heitä kovia löylyjä (sitä kuumaa vesihöyryä voi olla vaikea hengittää). Mutta tänkin jo sanoo varmasti maalaisjärki. (Missähän entisaikaan vauvat kylvetettiin, jos ei saunassa?).
Jep. Minäkin olen kuullut tuon, että vauvauinnissa saunaa suositellaan. Kyllähän jokainen ymmärtää, että vauvan kanssa ei mennä ylimmälle lauteelle eikä heitellä kovia löylyjä tai olla löylyhuoneessa puolta tuntia. Vauvan lämmönsäätelyjärjestelmä kun ei ole kehittinyt. Itse luin suosituksen jostain neuvolasta saadusta oppaasta, oliskohan ollut THL:n. Kai nuo suositukset tehdään ihan ylireagoiden, jos nyt jotkut vanhemmat ovat ihan hoopoja.
Hyvä, että niitä suosituksia kuitenkin on olemassa. Ei tietystikään tarvitse kirjaimellisesti noudattaa kaikkea, jos se ei omalle lapselle ja omaan tilanteeseen sovi, mutta antaahan se sellaista varmuutta valintoihin, kun tietää, mikä tutkitusti on lapselle hyväksi.
Toisiin suosituksiin (esim. aloitetaanko kiinteät ruoat bataatilla vai porkkanalla) voi suhtautua kevyemmin ja toisiin (kuten niihin D-tippoihin) vähän vakavammin riippuen siitä, miten merkittävästä asiasta on kyse lapsen terveyden ja hyvinvoinnin kannalta.
Suurin ihmetyksenaihe itselleni on ollut tuo mainitsemasi imetyssuositus. Meillä lapsi kasvoi oikein hyvin pelkällä rintamaidolla, mutta viisikuisena neuvolassa kehotettiin kuitenkin aloittamaan kiinteät. Ihmettelin ääneen tätä ristiriitaa. Neuvolantäti sanoi, että lapsi alkaa todella tarvita kiinteää ruokaa heti puolivuotiaana, joten maistelun tarkoitus on totuttaa hänet syömiseen ja makuihin jo ennalta. Aika omituista! Sehän tarkoittaisi, että kuuden kuukauden täysimetyssuositus ei olisi tehty normaaleja vauvoja varten.
Onhan noita jos jonkinmoista - ja sitten vielä parhaimmillaan ne neuvolan suositukset ovat ristiriidassa esim. lastenklinikan ammattilaisten ohjeide kanssa. Ravintoterapeutti neuvoo toista, terkkari kyseenalaistaa ja väittää humpuukiksi, fysioterapeutti toista, puheterapeutti toista, lastentehon hoitajt yhtä lääkärit ja neurokirurgit kolmatta. :D
Mutta joo, meille esikoisen (erittäin pieni keskonen) kohdalla sanottiin kotiutuessa (syntymästä 4kk) että saa mennä saunaan ja se on ihan suositeltavaakin. Siis vaikka lasketusta ajasta oli vain kaksi viikkoa ja painoa kaksi kiloa. Sanoi kumminkin ettei se hellä lämpötila paljon keskoskaapista poikkea ja lapsi tykkää olla samalla vanhempien ihoa vasten. :)) Näin ollaan sitten saunottu molempien kanssa heti kotiutumisesta alkaen.
Lähetä kommentti